Jokin aika sitten kuulin sen ensimmäisen kerran: koska te teette toisen lapsen?
Särähti korvaan, tuntui sydämessä. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin. En enää muista, mitä mutisin vastaukseksi, ei kysyjä kuitenkaan ymmärtäisi.
En vaan voi olla unohtamatta sitä, kuinka ihmeellistä oli, että tulin raskaaksi ja saimme lapsen ja että se ei ole itsestään selvää meille ja monille muille.
En unohda sitä, että elämässä ei ole mikään varmaa (paitsi epävarmuus), ja siksi pitäisi olla onnellinen nyt, jos siihen on aihetta. Aika usein kuitenkin on.
Tekstit
9 kommenttia:
Mun mielestä sen enempää kuin sen ensimmäisenkään lapsen "hankkiminen/tekeminen", ei toisenkaan lapsen "hankkiminen/tekeminen" kuulu yhtään kellekään. V***u mitä torspoja ihmiset on.
Meidän poika on jo 10kk, eikä kukaan ole vielä kysynyt, millon me tehdään toinen. Ehkä siksi, että suurin osa läheisistä ja myös ei-niin-läheisistä tietää meidän pitkähköstä vauvaprojektista. Mutta yks hauska (?) sattumus kävi. Appiukko oli sanonut anopille, että meille odotetaan toista, se oli ymmärtänyt "vähän" väärin, kun mies oli puhunut että jos joskus tulee toinen... Anoppi soitti loukkaantuneena, kun hänelle ei oo kerrottu.
Minä, 10 kuukautisen vauvan äiti, olen kuullut jo lukemattomia kertoja uteluita toisesta lapsesta. En voi olla hämmästelemättä, kuinka kaikki pitävät itsestäänselvyytenä, että lapsia tehdään lisää ja pienellä ikäerolla. Minulle, - meille, tämä yksikään lapsi ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys!
terv.Aureus
Muakin jotkut ihmiset on ystävällisesti informoinut, että kannattaa tehdä lapset pienellä ikäerolla. Niillä on sitten kivasti seuraa toisistaan ja plaa plaa. Joo, niin varmaan. Mua lähinnä huolestuttaa, että ei koskaan saada pojalle sisarusta, ei isolla eikä pienellä ikäerolla.
Olen lukenut blogiasi jo aika pitkään ja tykkään todella paljon kauniista tavastasi kirjoittaa asioista ja tunnelmista. Nyt päätin laittaa jotain merkkiäkin vihdoin.
Onneksi olkoon pienestä lapsosestanne! Hienoa, että unelmanne kävivät toteen pitkän odotuksen jälkeen. Ikäviä nuo kyselyt. Tekisi kyllä mieli joskus vähän henkisesti ravistella ihmisiä: ei niitä lapsia kaikkien kohdalla noin vaan tehdä todellakaan.
Lisäsin blogisi blogiluettelooni, ethän pahastu? :)
Aurinkoisia syystalvipäiviä!
Sama juttu täällä.
"Sitten KUN saatte sen toisen lapsen..."
t. x-Haikaranpelätin
Multa kysyttiin viime viikonlopun aikana 3 kertaa, että eikö jo olisi aika tehdä toinen vauva. Pitkään odotettu IVF-tyttö on kohta 11kk. Olin aivan järkyttynyt, missä nämä läheiset ihmiset ovat olleet viimeiset 4 vuotta kun olemme taistelleet edes tämän yhden lapsen saadaksemme. Miten sellainen voi unohtua niin nopeasti - jopa anopilta. Kiukutti, mutta en osannut sanoa taaskaan mitään sopivaa.
Meiltä lähti teille tunnustus. Kirjoitat niin kivasti. :)
http://lapsellisesti.blogspot.com/
Kiitos kommenteista! Kummallista, että kaikkien oletetaan haluavan ja saavan sen ensimmäisen lapsen, aivan kuin lapsettomuus, vapaaehtoinen tai tahaton, olisi täysin poissuljettua. No, ei sekään riitä, vaan sitten pitäisi saada toinenkin lapsi (ehkä myös omakotitalo, koira ja farmariauto), että olisi "normaalia".
Pakko kyllä myöntää, että itsekin olen ajatellut joistakin, että "niille tulee varmasti kohta toinen lapsi", mutta erona ehkä on se, että en sano sitä niille tai muuten utele asiaa.
Ja ai niin, saa toki linkittää blogin :)
Lähetä kommentti