Joulu saapuu jokaiselle

Miten joulu onkaan viime vuosina saapunut niin nopeasti, en voi ymmärtää. En ole laittanut koristeita, en kuusta, en pessyt kaappeja, ja tavallinen siivouskin on vain vähän pintaa siloitellen. Ikkunassa sentään on joulutähti ja pöydällä itse leivottuja piparkakkuja. Suklaan säännöllisestä mussuttamisesta olen myös pitänyt huolen.

Mutta tulee se joulu, vaikka olisi epäjärjestystä, keskeneräisyyttä. Joulumieltä sain, kun kävin kuuntelemassa kauneimpia joululauluja. Tänä vuonna tuntui erityisen tunteelliselta, silmät kostuneina, siellä kirkon takaosassa, herkistyin kuunnellessani.
Ai joulupuu on rakennettu, nyyh, byäääh...

Jouluna muistellaan myös menneitä aikoja ja poismenneitä ihmisiä. Muistan viime joulun. Silloin kaikki oli niin epävarmaa, en uskaltanut oikeasti ajatella, että olisin äiti. Nyt minulla on lapsi sylissä, olen äiti. Se on niin tavallista, ja kuitenkin ihmeellistä.

Lähden joululomalle, mutta palaan. Toivon kaikille lukijoille pienten ja suurten toiveiden täyttymistä jouluna ja ensi vuonna. Etenkin ajatuksissa on joidenkin pitkäaikaisten lukijoiden toiveen toteutuminen. Se olisi niin hienoa.