tiistai 18. elokuuta 2009

Anteeksi, voisitteko tarkentaa, en ymmärtänyt

Sen lisäksi, että jotkut ovat viime aikoina suoraan kysyneet perheenlisäyksestä, olemme myös saaneet vieraskirjaan saman kirjallisena.

Joku odottaa pieniä varpaita.
Kuulostaa jokseenkin brutaalilta.

Toinen kertoo, että kahdestaan on ihanaa, mutta kolmas täydentää onnea.
Emme ole, kiitos vain, kiinnostuneet kimppakivasta emmekä parisuhteemme ulkopuolisista suhteista. Etsi itsellesi jotkut toiset tyypit.

Kolmas piirtää aikajanalle 9 kuukauden päähän kysymysmerkin.
Silloinhan voisimme vaikka lähteä matkalle. Tulevaisuus on tuntematon. Definitely.

8 kommenttia:

Anu kirjoitti...

Siis voi hyvänen aika! Mie varmaan repisin semmoset sivut veke koko vieraskirjasta!
*Jaksuja*

Anonyymi kirjoitti...

Joo-o, näitä ihmisiä, jotka kuvittelee ettei lapsi-asia ole vain tullut mieleen, ennenkuin hän huomauttaa asiasta, riittää aina. Ja näitä tuoreita äitejä, jotka hehkuu onnea: "Suosittelen kyllä teillekin", "kannattaa hankkia pian, ettei jää kokonaan saamatta". Niin. Kiitos vain kertomasta. Mietin vain, että jos tilanne olis a) me ei haluttais lapsia, niin ei nuo huomautukset kyllä sais mieltä muuttumaan ja b) halutaan muttei saada, niin siihenkään ei sillä olis vaikutusta. Miksei ne siis voi vain olla hiljaa? -Sara

Tuulinen kirjoitti...

Huhhuh. Sanalliset kommentit on ehkä mahdollista unohtaa, mutta kirjallisesti ilmaistut jäävät olemaan ja hyppäävät silmään aina vieraskirjan avautuessa ruokkien muidenkin nimenkirjoittajien mielikuvitusta.

Aiempiin kirjoituksiisi liittyen vielä kommentti. Itse pystyn jossain määrin ymmärtämään - vaikkakaan en siitä pidä - sen, että ystävät ja kaverit utelevat perheenperustamissuunnitelmista. Mutta se, että täysin elämääni kuulumattomat ihmiset käyvät niitä kyselemään, on käsittämätöntä! Tähän kategoriaan lukeutuvat mm. vanhempien puolitutut, työympyröissä vastaan tulevat ihmiset (esim. asiakkaat ja palvelumyyjät) ja kuntosalitutut. Olisiko suora vastaus paras? "Kyllä, olemme tehneet parhaamme lapsen alullesaattamiseksi jo kahden vuoden ja kolmen kuukauden ajan, mutta vielä ei ole onnistanut. Onneksi kuitenkin saan pian alkaa piikittää itseeni hormoneja, joiden avustuksella raskaus toivottavasti alkaa. Voin kyllä sitten ilmoittaa sinulle heti, kun positiivinen testi on tehty."

Taika kirjoitti...

Voi luoja... En ymmärrä miksi joidenkin ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että lasten saaminen on aika henkilökohtainen asia ja toiseksi, ettei se nyt aina ole niin yksinkertaista ja onnistu hetkessä. Harvoin kukaan mitään pahaa tuollaisilla kommenteilla tarkoittaa, mutta silti...

Valuvika kirjoitti...

Tässähän menee melkein sanattomaksi! Että joillakin on otsaa!

Mieleen tulee kyllä tapaus erään työkaverin kohdalla. Hänen vaimonsa töissä joku täti taputti rouvaan mahaa ja kysyi "mitäs täällä on". Vastaus oli ytimekäs: "Ruokaa".

Valitettavasti hyvät vastaukset tulevat kuitenkin mieleen vasta jonkin ajan kuluttua.

Sydänjää kirjoitti...

Voi luoja. On sitä joillakin otsaa. Komppaan Saran kommenttia, ei näistä uteluista ja toivotuksista ole missään tilanteessa mitään itua. Ihmisillä on lapsia joko siksi, että niitä ei haluta (vielä) tai siksi, ettei niitä saada. Siihen on turha kenenkään tulla kyselemään.

Myytti kirjoitti...

Kylläpä taas alkoi veri kiehua, kun luin juttusi! Uskomatonta, miten ajattelemattomia jotkut ovat. Jokaisella meistä lienee kokemusta asiasta. Itse ole nyt jo niin *ittuuntunut noihin uteluihin, että pamautan suoraan mikä asian laita on. Sillä olen saanut monet hiljaiseksi. Ei-niin-tutuille sanon nykyään, jotakuinkin että "kyllä, perheenlisäystä on tulossa, olen ollut jo yhteydessä pariin kenneliin".

nuuti kirjoitti...

Kiitos kommenteista, ymmärryksestä, ajatuksistanne!
Kirjoitin vähän aiheeseen liittyen uuden postauksen.

Sara, juuri tätä tarkoitin jossain tekstissäni tässä vasta. Että kuka oikeasti saisi vihjailuista idean: "ai ku ei tullut itselle mieleen, onpa hyvä, että ehdotit, että voisi olla lapsen aika, me tästä miehen kanssa läääääähdetääääääänkin täääästääää....!!!"
:D