tiistai 5. toukokuuta 2009

Sitä sun tätä - eli sadepäivän ajatuksia

Vältyin turhilta raskaustesteiltä, sillä kuukautiset alkoivat. Hyvä näin, sillä yksikin päivä lisää turhaa toivoa olisi ollut nyt liikaa. Tämän päivän harmaa ilma ja vesisade kuvastaa hyvin mielialaani. Töissäkin on kiire, mutta siitäkään en hyvällä omatunnolla voi edes mielessäni valittaa, sillä syksylle ei vielä ole seuraavaa pätkää tiedossa ja kun maailman talous nyt on mikä on. ------------------------------------------------------------------------------------------

En ole koko yritysaikana, enkä oikeastaan sitä edeltävänä haaveiluaikanakaan nähnyt ollenkaan vauvaunia. Viime yönä kuitenkin olin sekä raskaana että sain vauvan. Olimme pakahtua onnesta, kun saimme pikkuriikkisen vauvamme syliin. Vauva todellakin oli minikokoinen, ehkä noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta emme ihmetelleet sitä unessa yhtään. Emme olleet valmistautuneet vauvan tuloon, joten lapsiparka laitettiin nukkumaan matalaan suorakaiteen muotoiseen lasimaljaan. Olin kuitenkin niin onnellinen, että nämä pikkuseikat eivät häirinneet yhtään.

En ehkä haluaisi kuulla, mitä tämäkin uni alitajunnastani kertoo.
Toivoisin kuitenkin, että kokisin joskus sen ihanan onnellisuuden tunteen, joka minulla oli unessa.

------------------------------------------------------------------------------------------

Vesisade muuten voi olla myös puhdistavaa ja raikastavaa. Ulkona tuoksuukin erilaiselle, kun sataa.
Voi se kesä kai näinkin tulla, sateen jälkeen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, on ihan pakko kommentoida, kun eksyin blogiasi lukemaan. Sinun kirjoituksesi ovat niin koskettavia ja melko yhteneviä oman elämäni kanssa. Osaat hämmästyttävän taidon kirjoittaa sanoiksi tuttuja ajatuksia ja tunteita, joita minäkin päässäni pyörittelen. Meilläkin vauvahaaveet alkoivat syksyllä 2007, ja ilman "tuloksia" olemme edelleen. Itsekin olin gradua työstämässä kun yritys alkoi. Silloin tosiaan ajatteli, että piankin tärppää, mutta toisin kävi. Elämä on arvaamaton ja huomista ei voi ennustaa. Nyt pidämme yrityksestä puolen vuoden taukoa, sillä mies on töissä eri paikkakunnalla. Loppuvuodesta aloittanemme hoidoissa tositoimet. (Clomeja vasta kokeiltu, toistaiseksi selittämätön lapsettomuus)Toivotan sinulle ja miehellesi jaksamista tällä kivikkoisella tiellä.
Terv. Unelias

nuuti kirjoitti...

Kiitos sinulle anonyymi kommentistasi!
Tällaiset palauttavat vähän maan pinnalle, kun välillä luulen, että olen ainoa, jolla on vastavalmistuneen ja lapsettoman ongelmat.
Jaksamista sinullekin!