Haastattelija: Hei nuuti, taas on haastattelun aika. Onnea yhdestä vuodesta, sinä se vain vanhenet!
Nuuti: Kiitos vain. Olen havaitsevinani ensimmäiset rypyt silmien alla, joten on aika täydentää voidearsenaalia tuotteilla, jotka lupaavat nuoruutta ja heleää ihoa. Onko ne nyt sitten jotain anti-age-juttuja vai mitä.
H: Hyvä ajatus, etenkin jos aikoo aina tulevaisuudessakin vastata täyttävänsä kaskytviis. Mut hei, miten muuten menee?
N: Siinähän se, ihan kivasti, eipä kummempia.
H: Sua on tylsä haastatella, kun sun elämässä ei tapahdu mitään. Tämänkin piti olla odotus- ja vauvablogi, mutta eihän täällä vieläkään ole raskauduttu.
N: Niin piti, mutta ehkä blogin ensimmäiset lukijat ovat jo ymmärtäneet aihepiirin muuttuneen ja etsineet odotusblogeja muualta, tai eivät ainakaan enää oleta voivansa lukea huikeaa synnytystarinaa täältä ihan pian. Ja tapahtuuhan mun elämässä nyt sentään jotain. Valmistuin, olen töissä...
H: Mutta jotain jännittävää! Sun työ ei ole niitä hehkeimpiä kuitenkaan, sellaista, että jännityksestä huokailisi, kun juttujasi kuuntelee.
N: No mut onhan mun elämässä vuoden sisällä tapahtunut muutakin. Menimme kihloihin ja häätkin ovat tulossa. Valitettavasti ei vielä vauvaa, mutta sentään lapsettomuushoidot.
H: No, mistä sitä tietää, mitä tapahtuu ennen kuin taas täytät vuosia, sen kakskytviis, vai miten se oli.
N: Eihän tiedäkään. Toivoisin olevani onnellisesti naimisissa. Näin taantuman aikana toivoisin tietenkin töitä, sekään ei ole itsestäänselvyys. Valtavasti haaveilisin vauvasta, jos uskaltaisin. Mutta se haave on jo kadonnut aikajanalta pois. Olisimme voineet saada vauvan jo vuonna 2008. Ihmettelin silloin niitä, jotka suunnittelivat vauvaa vuodelle 2010, joka tuntui kovin kaukaiselta. Nyt se vuosi olisi meilläkin toiveissa, jos ensimmänen hoito onnistuisi. Millä todennäköisyydellä se vuosi olisi siis meidän vuosi? Tässä voi kestää vielä kauan, eikä mitään voi pitää itsestäänselvyytenä.
H: Mutta sehän olisikin kätevää, jos vauva tulisi suurin piirtein 9 kuukauden kuluttua häistä. Sitten teidän ei koskaan tarvitsisi kertoa lapsettomuudesta, kun kaikki luulisivat, että tulit raskaaksi heti häiden jälkeen.
N: Jos joskus olen raskaana ja saan vauvan, luulen, että jossakin vaiheessa kerron tarkkaan valituille ihmisille, että lasta on odotettu jo jonkin aikaa. Ei ihmiset muuten koskaan opi.
H: Niin. Aika taisi mennä jo, mutta kiitos nuuti sinulle, ja parempaa vuoden jatkoa!
N: Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti