Jos minulla hetken aikaa oli positiivinen olo ensimmäistä hoitoa kohtaan, niin nyt se on valunut katuviemäriin sulavan lumen mukana, tallautunut loskaan, hukkunut mutaan. Vuotoa väärään aikaan vain on niin väärään aikaan. Vauvantekeminen on tarkkaa puuhaa, eikä väärään aikaan sovi tapahtua mitään väärää. Jos on pääsiäinen tulossa, niin se tarkoittaa, että muniminen on omistettu pääsiäiskukoille tai -kanoille tai vaikka suklaamunatehtailijalle. Mutta ei ilmeisesti minulle.
Tänään muuten vasta tajusin, että pikkuihmisiä saattaa tulla virpomaan. En ole varautunut siihen mitenkään, ja käsitykseni mukaan nykyvirpojat odottavat suurempaa palkkiota kuin itse aikanaan pikkunoitana ollessa, jolloin markkaa pienemmät kolikot ja muutama karkki oli ihan hyvä palkkio. Tänään ei siis avata ovea.
Olenpa säälittävä.
Tekisi mieli kommentoida koko pääsiäiseen, että en tykkää.
Tekstit
2 kommenttia:
Ei meilläkään avattu virpojille tänään ovea. Ja hyvä ettei, koska eihän meillä olisi ollut palkkioksikaan kuin muutama pääsiäiskarkki. Ne kun ei ilmeisesti enää nykynoidille kelpaa, tiedä vaikka olisivat huitaisseet sillä risulla :)
Tai sitten pitäisi ottaa käyttöön risustandardit: jos on askarrellut hienosti, saa enemmän palkkiota, ns. henkilökohtaisen suoriutumisen lisän. Jos taas ahneena teippaa yhden sulan per risu maksimoidakseen tuotteiden määrän, ei niistä siltikään voi palkita niin paljon.
Jos ensi vuonna muistan varautua päivään, kehittelen palkkataulukon ;) (tai toivon, että kukaan ei tule ja syön suklaat yksin, hih)
Lähetä kommentti