torstai 14. helmikuuta 2008

Sekalaisia ajatuksia anonyymiltä punaviinin litkittäjältä

Multivitamiinitabletit loppuivat ja olen surffaillut apteekin sivuilla etsimässä tietoa, mitä tabletteja kannattaisi syödä, jotta ainakin psykologinen vaikutus olisi maksimaalinen. Että kuvittelisi olevansa pirteä, kuten ihmiset yleensä ovat keväisin. Paitsi siis minä. Valon lisääntyneen määrän huomaa siitä, että kiinnitän huomiota ikkunoiden likaisuuteen. Ei pimeässä sillä ole väliä, mutta keväisin näyttäytyvä aurinko paljastaa joitakin asioita. On pakko miettiä, vähän kuin summatiivisesti, mitä teki koko syksyn ja mitä tekee keväällä. Ja sitten siitä eteenpäin ei tiedäkään, mutta mietin sitä vasta huomenna (eli huomenna eli huomenna eli huomenna...) 

En yleensä jaksa innostua ystävänpäivästä, mutta tänä vuonna olen ryhdistäytynyt. Epävarmuuden sietämisen tekee helpommaksi se, kun on ystäviä, jotka pysyvät. Toki muuttuneet elämäntilanteet ja asuinpaikat vaikuttavat siihen, että kaikki eivät pysy elämässä samalla lailla, mutta että he ovat ainakin ajatuksissa, ja siis olemassa. Ja kun seuraavan kerran joskus nähdään, ehkä aika välissä ei tunnukaan niin pitkältä. Jos tuntuu, niin muistojen aikaan on usein yllättävän lyhyt matka.

Hyvää ystävänpäivää sinulle, joka tätä luet :)

Ei kommentteja: