Rytmitön

Jos jossakin olisi myytävänä itsekuria, ostaisin sitä ison annoksen ja maksaisin Visalla. Osan ostoksista käyttäisin vuorokausirytmin parantamiseen. Heräisin aina aikaisin ja menisin nukkumaan siihen aikaan, että aamulla olisi jokseenkin mahdollista, edes teoriassa, herätä aikaisin virkeänä ilman, että on pakko, siis aivan pakko, jossakin vaiheessa päivää nukkua pitkät päivä- tai iltaunet. Että tulisi jonkinlainen rytmi kirjoittamiseen. 

Nyt tämä itsekurin puutotila johtaa pakollisiin päiväuniin, jos (ja kun) aamulla on ollut pakko herätä aikaisin. Päiväunien jälkeen palelee, ärsyttää, on uninen olo, ajatus ei kulje. Täytyy juoda vähintään kolme kuppia teetä ja sulattaa pakkasesta pala suklaapiirakkaa, että tokenee. Sitten jonkin ajan päästä televisiosta tuleekin jo kaikenlaista iltaysin ohjelmaa, jotka pitää ehkä katsoa. Jos ei, niin ainakin uutiset tulevat. Ja tulosruutu, vaikka ei minua urheilu niin kiinnosta. 

Rytmittömyys korostuu, kun on yksin kotona. Jossakin vaiheessa käy mielessä, onko puoliyksi yöllä mikään kirjoitusaika. Jatkan silti vielä pari lausetta, kappaletta... 
Yöllä näen unta kirjoittamisesta.