Enpä olisi vuosi sitten uskonut, että voisin olla iloinen kuukautisista. Naistenvaivat, puolukkapäivät, täti. Joillakin on monta nimeä. Olin joka tapauksessa ilahtunut, että Terolut toimi niin kuin sen kai pitikin toimia, ja yli sadan päivän kierto päättyi vihdoinkin.
Epänormaalia oli se, että ei sattunut vatsaan, selkään, ei minnekään. Vastapainoksi ärsytyskertoimet olivatkin sitten tavanomaista korkeammat. Toisaalta opiskeluissa on meneillään stressaava aika, joten mieliala voi olla kaikkien asioiden summa. Mistä sitä ikinä tietää, mikä johtuu mistäkin.
Jos olisin Todellinen Vauvahaaveilija, tekisin kaikkeni, että syntyisi tulosta. Greippimehua, ovulaatiotestejä, punaviiniä. Vitamiineja, omegakolmosta, beroccaa. Ja joka toinen päivä -malli, halutti tai ei.
Ensimmäisen (melkein) luomukierron pituus oli kuitenkin sitä luokkaa, että parempi, kun pitää jalat maassa. Ehkä vielä joskus annan itselleni luvan hurahtaa haaveiluun, mutta en ihan vielä.
Epänormaalia oli se, että ei sattunut vatsaan, selkään, ei minnekään. Vastapainoksi ärsytyskertoimet olivatkin sitten tavanomaista korkeammat. Toisaalta opiskeluissa on meneillään stressaava aika, joten mieliala voi olla kaikkien asioiden summa. Mistä sitä ikinä tietää, mikä johtuu mistäkin.
Jos olisin Todellinen Vauvahaaveilija, tekisin kaikkeni, että syntyisi tulosta. Greippimehua, ovulaatiotestejä, punaviiniä. Vitamiineja, omegakolmosta, beroccaa. Ja joka toinen päivä -malli, halutti tai ei.
Ensimmäisen (melkein) luomukierron pituus oli kuitenkin sitä luokkaa, että parempi, kun pitää jalat maassa. Ehkä vielä joskus annan itselleni luvan hurahtaa haaveiluun, mutta en ihan vielä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti