Kuulin sydänäänet, ja samalla hetkellä päästäni katosivat kaikki ne muut huolet ja kysymykset, joista olisin voinut kysyä samalla kertaa. Seuraavalla kerralla kirjoitan kaikki etukäteen paperille, jotta muistaisin siinä jännityksessä, että oli minulla asiaakin.
Kummallisessa onnen huumassa vietin muutaman tunnin kulutusjuhlaa. Kävin hierojalla, lounaalla, ostin itselleni saappaat, lyhyen äitiyshameen (en tajua, mikä minut sai uskomaan, että tulisin pitämään niin lyhyttä hametta sitten, kun vatsa tästä kasvaa, kun normaalistikin hameeni ovat lähes polviin asti), ihmerasvoja kasvavalle vatsalle ja vauvalle fiilistelyvaatteita*. Illalla vain makasin sohvalla ja pidin kättä vatsalla. Kummallista, mutta tuntui siltä, että vaikka en tehnyt mitään, tein silti jotakin. Onhan sisälläni toisetkin sydänäänet.
*onko muuten aina niin, että ne ensimmäiset, söpöt vaateostokset ovat juuri niitä, joita ei koskaan käytetä, koska ei vain osaa vielä ostaa oikeanlaisia, käytännöllisiä vaatteita ennen kuin itse paketti saapuu maailmaan ja ymmärtää, mitä sellaiselle pitäisi pukea? Minkälaisia ne oikeat vaatteet ovat?
Tekstit
6 kommenttia:
Onnittelut sydänäänistä! Ne on aina niin mukava kuulla, varsinkin ennenku liikkeet tuntuu. :)
Meillä on tainnut käydä niin, että ensimmäisenä ostetut vaatteet on jääny käyttämättä. :) Yks olis kyllä semmonen, jota vois käyttää, mutta se jäi pieneksi heti alkuun, eikä ehtiny päälle asti. Vaikka oli kokoa 56! Muuten ostin pöljä talvivauvalle mm. lyhythihaisen bodyn. Mitä sillä tekee talvella? Meillä on eniten käytössä ihan tavalliset bodyt (ei siis kietasumalliset, ei kumpikaan tykätä niistä) ja housut. Meillä ei oo käytetty montaakaan kertaa mitään potkuhousuja eikä oikeen edes puolipotkareita, kun niissä on aina liian pitkät lahkeet meidän kestovaippavauvalle. Yöllä on käytössä haalarit, joista saa vähintään toisen lahkeen auki, että on helppo ottaa vaan alaosa pois vaipanvaihtoa varten. 50-kokoset vaatteet meni ehkä ekan viikon hyvin päälle, sitten tuli tiukkaa kestovaipan kans. Kertisten kans olis ehkä menny pitempään. Nyt, kun poika on kuukauden ikäinen, alkaa jo 62-koko olla bodeissa sopiva. Housuissa menee vielä varmaan pitkään 56.
Ihanaa kuulla, että siellä ollaan hyvillä mielillä! Olen jo jonkin aikaa seuraillut tätä blogia.
Onkohan se pitkään lasta toivoneille erityistä, että haluaa tehdä pieniä hankintoja, jotka eivät ole itselle kuuluneet niin pitkään aikaan?
Minuakin hirvittävät nuo vaateasiat. Ei voi ymmärtää, ennen kuin pääsee pukemaan itse.
Hienoa, että kaikki oli kunnossa :) Onnea jatkossakin!
Oi ihanaa!! Täällä seurailen onnellisena puolestasi :)
t. nainen rv 15+1
Onnittelut! Itse ostin raskauden aikana tasan yhden bodyn (kaikki muut vaatteet saatiin tutuilta) enkä koskaan ehtinyt edes käyttää sitä. Toisin kuin Veera, mä tykkään niistä kietaisumallisista bodyista ja puolipotkareista. Eli se mikä on toisen mielestä kätevää, on jonkun toisen mielestä hankalaa. Eli ostele vaan kaikkea mahdollista söpöä, ei sitä etukäteen oikein voi tietää mikä on fiksua.
Kiitos kommenteista! :)
Veera, kiitos näistä näkökulmista! Pitääkin tarkemmin miettiä tuota käytännöllisyyspuolta seuraavan ostovimman iskiessä ;) Tähän mennessä ostokset ovat kyllä olleet esim. juuri potkupukuja (vai mitä ne nyt ovatkaan), jotka aukeavat napeilla lahkeista.
Muodonmuutos, aluksi en kyllä uskaltanut edes ajatella ostavani mitään, ja nytkin se on tavallaan vähän pelottavaa, jos se nyt olisikin huono enne tms., vaikken sellaisiin usko... Jollakin tapaa kuitenkin "palkitsen" itseäni, että sallin ne pienet ostokset, kun on tätä pitkään odotettu.
mammahaaveilija, kiitos!
nainen rv 15+1, kiitos sinullekin, aika lailla samoissa lukemissa mennään!
Taika,
en ole kyllä miettinyt sitäkään, saako esim. vaatteita muualtakin. Ei olla vielä kerrottu raskaudesta kovin julkisesti, joten harvat tietävät toistaiseksi, luulisin. Luultavasti kuitenkin aika paljon joudumme/saamme ostaa itse, tosin lahjaksihan saattaa jotain saada. Mulla on muuten terminologia hieman hukassa, kun mietin jo, pitkä ovat puolipotkarit :)
Lähetä kommentti