Jos olisin tullut heti raskaaksi viime syksynä, kun ajatukselle annettiin mahdollisuus, synnyttäisin ehkä tänään, tai huomenna, tai viikon, parin päästä. Tai ehkä lapsi olisi jo syntynyt. Voisin olla jo äiti.
Erehdyin lukemaan odotustarinoita, sellaisia, joissa päähenkilöt raskautuivat viime syksynä, kun päättivät aloittaa yrittämisen. Ei ehkä ensimmäisestä, mutta jo toisesta kierrosta onnisti, epäonnisimmilla "vasta" joulun aikoihin (minkä vuoksi he tietenkin tietävät, miten paljon suretti, kun kuukautiset aina vain tulivat). Tuntui taas hyvin kaukaiselta, että minun elämääni voisi kuulua sellainen, raskaus ja vauvan odotus.
Aikaisemminkin ajattelin, että raskautuminen on ihme, enkä oikein ymmärrä, kuinka paljon tuuria tarvitaan, että se tapahtuu kerrasta, tuosta vain, tai jopa vahingossa. Ja miksi ihmeessä se pitää muuten muistaa myös mainita? Tai ehkä, jos olo on kuin hedelmällisyyden jumalattarella, sitä on mukava huudella, ohi mennen mainita. Että näin helposti sikiää uusi elämä, mukavata. Toivottavasti kaikki heistä ymmärtävät, miten paljon onnea siihen tarvitaan.
Heinäkuu on muuten ikävä kuukausi siinä mielessä, että koko Suomi tuntuu pysähtyvän lomalle. Harkitsin jo yksityistä klinikkaa sekaisin olevan kuukautiskiertoni vuoksi, mutta lomallahan sekin on. Loman tarpeessa olen kyllä itsekin, sillä pitää kerätä taas voimia syksyyn, siihen aikakauteen, jolloin harmaudessa voi nähdä niin kauniita värejä, jos vain osaa katsoa oikein.
Erehdyin lukemaan odotustarinoita, sellaisia, joissa päähenkilöt raskautuivat viime syksynä, kun päättivät aloittaa yrittämisen. Ei ehkä ensimmäisestä, mutta jo toisesta kierrosta onnisti, epäonnisimmilla "vasta" joulun aikoihin (minkä vuoksi he tietenkin tietävät, miten paljon suretti, kun kuukautiset aina vain tulivat). Tuntui taas hyvin kaukaiselta, että minun elämääni voisi kuulua sellainen, raskaus ja vauvan odotus.
Aikaisemminkin ajattelin, että raskautuminen on ihme, enkä oikein ymmärrä, kuinka paljon tuuria tarvitaan, että se tapahtuu kerrasta, tuosta vain, tai jopa vahingossa. Ja miksi ihmeessä se pitää muuten muistaa myös mainita? Tai ehkä, jos olo on kuin hedelmällisyyden jumalattarella, sitä on mukava huudella, ohi mennen mainita. Että näin helposti sikiää uusi elämä, mukavata. Toivottavasti kaikki heistä ymmärtävät, miten paljon onnea siihen tarvitaan.
Heinäkuu on muuten ikävä kuukausi siinä mielessä, että koko Suomi tuntuu pysähtyvän lomalle. Harkitsin jo yksityistä klinikkaa sekaisin olevan kuukautiskiertoni vuoksi, mutta lomallahan sekin on. Loman tarpeessa olen kyllä itsekin, sillä pitää kerätä taas voimia syksyyn, siihen aikakauteen, jolloin harmaudessa voi nähdä niin kauniita värejä, jos vain osaa katsoa oikein.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti