Karkauspäivän lähestyessä

Sattuipa sopivasti silmään tämä juttu kihlautumisesta näin karkauspäivän korvilla. Tiivistetysti: naiset tahtovat kihloihin miehiä nopeammin, ja kaksi vuotta tuntuu olevan kriittinen raja, jolloin tehdään päätöksiä. Ja jos kahden vuoden yli mennään, viivyttely saattaa venyä paljonkin. Omien tilastojeni valossa tämä pitää paikaansa, sillä melkein kaikki tuntemistani naimisiin menneistä pareista ovat enintään tämän kaksi vuotta seurustelleet ennen sormuksia. Tosin myöhemmin puolet näistä ovat jo pistäneet häälahjat jakoon. 

Kun taas täällä ei kiirehditä. Jonkun ajan kuluttua, kun ikäännymme tämän vuoden osalta, olemme olleet yhdessä neljäsosan elämästämme. Eli siitä tulee neljä vuotta jutussa mainitun kriittisen kahden vuoden rajan päälle. Tämän täytyy olla viivyttelyä! Ilmiselvää. 

Mietin kyllä, pitäisikö sittenkin ostaa pullo kuohuvaa, kun tulee karkauspäivä. Sitten kun nettikatalogista valitsisin hamekangasta, niin olisipa ainakin juhlallista juotavaa. Ja voisihan sitä valita sellaisen kankaan, josta voisi ommella mekon sitten seuraavan karkauspäivän jälkeen...