Seitsemän vuoden yhdessäolon aikana meille on kehittynyt kotiin varsin toimiva työnjako. Ei tarvitse edes keskustella, kumpi tekee kumman asian, sillä asiat vain toimivat.
Mies leikkaa ja paistaa lihan, minä teen salaatin.
Mies korjaa pyörät, minä pesen ikkunat.
Mies pilkkoo pitsaan täytteet, minä teen pohjataikinan.
Mies imuroi, minä pesen vessan.
Mies tekee lasagnen kastikkeen, minä juustokastikkeen.
Mies avaa viinipullon, minä maistan.
Mies hakkaa matot, minä pyyhin pölyt.
Mies sekoittaa Menopurin, minä pistän.
5 kommenttia:
Hormonit pinnassa itse kullakin, koska nyt vierähti kyynel poskelle. Monestakin syystä, ehkä eniten siitä että näinhän se menee. Juuri näin.
Olipa osuva... ja pysäyttävä, täälläkin nimittäin nyyhkitään. Noinhan se menee.
Koskettavaa. *halaus*
Voi, niin totta!
Meillä mies avaa Pregnyl-ampullit ja minä sekoitan ja pistän.
Kiitos kommenteistanne.
Mies on muutekin kotimme tekniikkavastaava, niin tällainen näpertely menee melkein siihen listaan ;)
Lähetä kommentti