torstai 18. joulukuuta 2008

Väliaika, kahvia ja pullaa

Odottaessa julkisen puolen ensimmäistä aikaa olen ostanut Clomhexal-paketin ja syönyt täsmällisesti ohjeen mukaan 5 tablettia. Sitten seuraavassa kierrossa jatka vain samalla annostuksella, ja hetkinen, sitä seuraavalla kierrolla voisitkin vaikka ottaa tupla-annoksen. Ei siis ihan vielä lähdetä ostamaan alennusmyynnistä vaunuja, kun lääkärikin puhuu valmiiksi seuraavasta ja sitä seuraavasta kierrosta.

Ilmeisesti näidenkin tablettien käytöstä on jos jonkinlaista ohjetta. Minua ihmetytti etenkin se, että minulle(kaan) ei sanottu sanallakaan ultrasta, kun taas jotkut siihen melkein pakotetaan. Ja vaikka ei olisi mainittu ultrasta, niin luulisi, että monisikiöraskauden riskistä voisi mainita edes sivulauseessa, ettei sitten tulisi asia yllätyksenä, jos kohdusta kasvupaikkansa löytäisi kaksi (tai kolme, tai neljä, tai...) sikiötä. Onneksi nykyihminen kykenee googlettamaan tarvitsemansa tiedon, joten mitäpä sitä suotta kaikkea informaatiota kertomaan.

Asiaa harkittuani päätimme kuitenkin varata yksityiseltä ultran, ihan siltä varalta, että näkee, vaikuttavatko klomifeenit ollenkaan. Vaikka minulla oli tunne, että eivät ne kuitenkaan mitään auta, niin petyin silti ensikommenttiin ei täällä kyllä mitään ole tapahtunut. Mutta sitten jostakin piilosta löytyikin yksi potentiaalinen ehdokas, jota olenkin sitten ajatellut melko paljon viimeiset kaksi viikkoa. Että miten se raukka siellä pärjää ja tuleeko siitä koskaan mitään.

(Onneksi työni on sen verran intensiivinen, että asiaa ei ehdi ajatella päivisin, eikä aina koko iltaakaan, mutta aika monta tuntia olen silti käyttänyt minimaalisen pienikokoisen asian miettimiseen, mikä näin kirjoitettuna kuulostaa täysin hullulta.)

Valitettavasti näyttää siltä, että siitä yhdestä epämääräisestä toivon hippusesta ei ainakaan tulosta syntynyt. Viimeinen Terolut on otettu, ja kuukautiset alkavat pian, tai sitten jo tämä päivä on kp1. Että hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta.

Näillä kuitenkin taas jatketaan. Ensi vuonna, talvipakkasten aikaan, on ensimmäinen aika julkiselle puolelle. Ehkäpä voin alkaa odottaa sitä nyt, jonka jälkeen alkaa kai hoitoihin odotus. Yhtä odotusta siis, vaikka täällä ei mitään odoteta.

Teemaan sopien toivotan onnellista joulunodotusta kaikille teille, jotka tätä jaksatte seurata. Vieläkään ei kannata jännityksestä henkeään pidätellä, mutta toivottavasti sellaisia tilanteita saataisiin raporttiin ensi vuonna.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olipas kiva, kun jätit puumerkin minunkin sivuille :) Piti heti tulla vastavierailulle <:o). Aika samassa tilanteessa näin ensimmäisen lukeman perusteella olet kuin minä/me. Jos ei haittaa, linkitän blogisi tuohon listan jatkoksi.

nuuti kirjoitti...

Tervetuloa lueskelemaan, mukavaa, kun jätit kommentin! :) Ja linkitys on ok :)