torstai 12. marraskuuta 2009

Muka-oireita

Ultraa odotellessa ehdin kuvitella itselleni lisää raskausoireita. Kuten vaikkapa nälän. Haaveilen Hesburgerin kerroshamburilaisesta, jättijuustosta, mistä tahansa kebabista, pitsasta. Töihin olen alkanut viemään välipalaksi hedelmiä, koska se tuntuu yhtäkkiä välttämättömältä eloonjäämisen kannalta. Tulevan koulutuksen ohjelmasta korostin yliviivaustussilla ensimmäisenä ruoka-ajat.

Toinen muka-oire on lievä kuvotus. En ole varma, kuvittelenko tämän, koska minulla on muutenkin melko herkkä oksennusrefleksi. Toivon myös koko ajan jotakin merkkiä siitä, että minussa on nyt oikeasti tapahtumassa suuria asioita, joten ehkä alitajuisesti saan tämän itse aikaan, jotta voisin aamuisin kakoa tyytyväisenä pää vessanpöntössä, kyyneleet silmissä. 

Tänään tuntuu kuitenkin taas normaalilta. Minulla ei ole turvotusta, vatsatuntemuksia enkä ole oksentanut. Rintojen arkuuskin on vähentynyt. En enää lue, mitä meidän alkion kehitysvaiheet nyt ovat, koska ne kuulostavat niin suurilta asioilta (sydän ja sen syke, aivot ja kaikkea muuta olennaista), että voin vain toivoa solumöhkäleen selviytyvän elämän ensimmäisistä haasteista.  

Ultraan on vielä ihan liian monta päivää.

Olisipa tämä nyt totta.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mulla nälkä on ollut ihan selkeä raskausoire. Alkuvaiheessa tunsin itseni nälkäiseksi suunnilleen parin tunnin välein. Suklaapatukoita kului, kun yritin pitää itseni tolkuissa aterioiden välillä. Nälkä oli oikeasti todella kova ja kurniva. Sen sijaan pahoinvoinnista en ollut kärsinyt lainkaan. Nyt, kun viikkoja alkaa olla jo enemmän kasassa, olokin on tasaantunut.

Rinnoista olen huomannut, että niiden kipeytymiseen vaikuttaa paljon se, millaiset liivit on käytössä. Topatuissa liiveissä rinnat tulevat huomattavasti kipeämmiksi kuin ohuissa, toppaamattomissa liiveissä. Ilmeisesti toppaamattomat liivit tukevat rintoja paremmin.

rakkauslapsi kirjoitti...

Ymmärrän. Juon paljon vettä ja kuvittelen, että kyllä, nyt sitä ollaan raskaana, kun vessakin pitää käydä niin usein (tyhmä, todella tyhmä minä). Ja on kauhea kuvotus koko ajan. Selkää kolottaa ja jalatkin tuntuu tosi turvonneilta. Ärsyttää. Nälättääkin.

Toivottavasti sulla nyt onnistuisi.

Elina kirjoitti...

voi!!!!! Mä en oo vähään aikaan käynyt täällä katsomassa ja mikä uutinen täällä olikaan!!!

Mielettömän paljon onnea! Olen seuraillut blogiasi epämääräisen aktiivisesti jo pitkään pitkään... kai kohta jo puolitoista vuotta.

ONNEA!!!!

Toivon ihan todella että kaikki menee hyvin loppuun saakka! :)) Mulla se rintojen arkuus tuli tosi myöhään ja puristelin niitä monta viikkoa kun mietin et voiko olla sittenkään et oisin raskaana kun ei nää oo arat... mulla oli kuvotusta mut sekin oli pahimmillaan rv 9-13. Silloin meni vaan mehujää.

Onnea matkaan. <3
Olen kyllä tosi iloinen teidän puolesta!

Anonyymi kirjoitti...

Itselläni tuo nälkä oli juurikin selvin ensimmäinen raskausoire. Ja sellainen nälkä, jota en normaalisti kyllä tunne. Että joku suurin piirtein puristaisi viimeisiä mehuja suolistani:) Etomiseen yhdistettynä elämä olikin mielenkiintoista tuonne 15. viikolle asti, jolloin kumpikin hieman helpottivat. Tulihan sitä pitsaa ja hamppareita täälläkin useampi viikko syötyä, kun mikään muu ei muka mennyt alas. Yritystä takana ennen plussaa kaksi vuotta, joten hyvällä omalla tunnolla olen kropan tarpeisiin vastannut:) Tsemppiä seuraaviin viikkoihin!

Anonyymi kirjoitti...

Nälkä! Joo! Kummallinen raskausoire, jota itselläni oli alusta alkaen läpi raskauden enempi ja vähempi. Vaikka mitään erityisiä mielihaluja ei olekaan (KAIKKI ruoka maistuu erityisen hyvälle, kunhan sitä vain on ja paljon...!), on tämä nälkä sellaista, ettei se lähde pois syömällä. Joten sitten päästäänkin kiusallisen usein tilanteeseen, jossa "suu söisi, mutta vatsa ei enää vedä".

Anniina kirjoitti...

Voi kyllä. Kuulostaa tosi tutulta :) Nälkä, jatkuva nälkä! Mä popsein ihan koko ajan jotain myös senkin takia että etova ja kuvottava olo iski nopeaan ellei pitänyt verensokeria ylhäällä. Suosittelen kivettömiä viinirypäleitä ja pillimehuja! :)

Jossain vaiheessa ne tissitkin kipeytyy, yhtäkkiä ne voivat lakata olemasta kipeät, sitten vihloo vatsasta ja tämän tästä tuntuu että housuihin hulahtaa jotain. Yhtä lailla raskaus voi puksuttaa eteenpäin kuin juna ilman, että se tuntuu missään. Mutta kuvittelusta ei tarvitse itseä aina syyttää, sulla on nyt erityistä herkkyyttä kuunnella itseäsi ja rekisteröit ihan varmaan vaan tarkemmin kaikenmaailman outouksia! Sillä outouksia ne on, mitä ihmeellisempiä juttuja voi raskauden piikkiin pistään.

Pian voisit tilata paidan: I make human, what did you do today?

Pus <3